Avainsana-arkisto: inhimillisyys

Kuka on istunut tuolissani?

Kertomus käynnistä Kaarina Kaikkosen näyttelyssä Uuden kasvun aika Wäinö Aaltosen museossa. Kuvat: Marko Vuorinen Muistan kuinka lapsena jokainen pyykkipäivä oli seikkailu. Pyykit pantiin naruille ulos kuivumaan. Ojentelin äidille pyykkipoikia. Lakanat, tyynyliinat, paidat, mekot lepattivat tuulessa kuin olisivat lentoon lähdössä. Joskus … Lue loppuun

Kategoria(t): sano suoraan | Avainsanat: , , , , | 2 kommenttia

Kirkkoherran kanssa pääsiäiskahvilla

Mynämäen kirkkoherra Tapani Kujala. * Pappismiehen tuntee kirkkoon kuulumatonkin heti. Se on tietysti se mustapukuinen valkoinen panta kaulassa kulkeva tyyppi, joka hymyilee maireasti ja jota kaikki vähän arastelevat ikään kuin pelkäisivät, että pappi näkee tuotapikaa kunkin synnit. Kädessä tietty virsikirja. … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, luterilainen kirkko, mynämäki | Avainsanat: , , , , | 6 kommenttia

Luovia prosesseja kaikille Turun työväenopistossa

Ohjaaja Risto Ala-Kaila on lempeällä kädellä ja iloisella mielellä  luonut laulavien ja tuntevien ihmisten kanssa sydämellisen karaokekabaree-esityksen Kuunsillat. * Nykyajan ihminen kaipaa, haaveilee, puurtaa, yrittää ja yrittää ja – palaa loppuun. Jokainen meistä kaipaa sisäistä tutkimusmatkaa, kaipaa voimaa ja rohkeutta … Lue loppuun

Kategoria(t): yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , | Yksi kommentti

Hyvää kansainvälistä naistenpäivää!

Naiset ovat kuin parvi valkeita lintuja  aamutorilla. Kirkuen ne lentävät korkealle,  nappaavat silakan, kun kalamyyjän silmä välttää. Lörpöttelevät. Nokkivat suuttuessaan silmät päästä, huhs-hus, varo niitä! Ihana sekamelska! Luulisi, että valkeat villilinnut  lentävät päin kalliota kiihkoissaan. Tuuli kantaa niitä. Ne kaikki … Lue loppuun

Kategoria(t): sano suoraan | Avainsanat: , , , , , , | 2 kommenttia

Kerjäläiset

Moldavalainen mustapartainen kerjäläinen työntää pahvimukin nenäsi alle  ja uikuttaa, puheesta tunnistat sanat “yksi euro“. Pudotat taskusta löytämäsi kahden euron kolikon pahvimukiin. Moldavalainen ilahtuu ja tuikkaa suukon pokellesi. Tunnet itsesi suureksi hyväntekijäksi. Joku soittaa tuhruisessa aamussa kitaraa. Kiiruhdat askeleitasi, kävelet soittajan … Lue loppuun

Kategoria(t): novellit, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , | 4 kommenttia

Pakinamaanantai: Lessonansammakko ynnä muuta suojeltavaa faunaa

Luonnonsuojelu ottaa joskus kovasti luonnolle. Kuten susi. Sille kaivettuun kuoppaan usein putoaa viisaskin ihminen. Sudella on niin huono maine, että kukaan ei haluaisi olla susi jo syntyessään. Sellaista kuitenkin tapahtuu ilman geenimanipulointiakin: esimerkkinä vaikka  terveyden, sairauden sekä pahoinvoinnin kuntayhtymä Akseli. … Lue loppuun

Kategoria(t): eläimet, ihmiset, Luonnonsuojelu, mynämäki, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , | 6 kommenttia

Reikä

Joku on käyttänyt runsaasti aikaa, polttanut tupakkaa, pyyhkinyt hikeä. Puukkokin oli vähän tylsä. Tuliko sormeen haava? Tuliko siitä paljon verta?  Pitikö tehdä nenäliinasta oikein tuppo? Mutta reikä tuli valmiiksi.  Mikä lienee reikä;   ihmisen tekemä johonkin tarpeeseen. Maailma täynnä reikiä.  Nyt … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, mynämäki, runoilijat, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , | 4 kommenttia

Akselissa on sittenkin elämää! Vanhuksilla peräti kaksi palveluohjaajaa

Palveluohjaaja Leena-Maija Virtanen avustaa vanhuksia niin paperitöissä kuin tiedon jakamisessa erilaisita tuista tai vaikka apuvälineiden hankinnassa. * Moni eläkeläinen  nuortui huomattavasti kuunnellessaan torstaina sosiaaliohjaaja  Leena-Maija Virtasta Mynämäen seurakuntakodissa. Tässäpä ihminen, joka on  toisissaan vanhusten asialla. Pienistä resursseita huolimatta optimistisesti  hymyilevä,  … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, mynämäki, vanhukset | Avainsanat: , , , , , , | 4 kommenttia

Kultasaderahapuu

Kultasaderahapuu kasvaa pankin edessä. Ihmiset kiiruhtavat sen ohi vakavina pankkiautomaatille. Joku sentään vilkaisee kultaisia lehtiä, hymähtää. Köyhät tuskailevat köyhyyttään niin, että pahaa tekee. Rikkaat mutristavat suutaan, rypistävät otsaansa ja kiiruhtavat nyreinä kultarahasadepuun ohitse, painelevat notkein sormin pankkiautomaatin näppäimiä. Lapset keräävä … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, mynämäki, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , , | 2 kommenttia

Valo ja pimeys

Naakanpoikanen kyyristeli mattotelineen luona. Se ei äännähtänytkään, kun sitä lähestyi.  Katsoi vain nappisilmillään.  Kosketin sitä etusormellani.  Se ei värähtänyt, ei rääkäissyt. Silitin kevyesti sen päätä, silitin lapsen unitukkaa. Se liikahti  levottomasti. Rauhoittui sitten. Nostin sen maasta ja siirsin ruohikon reunaan … Lue loppuun

Kategoria(t): eläkeläiset, ihmissuhteet, mynämäki, novellit, yhteiskunta | Avainsanat: , , , , | 2 kommenttia