Lihava nainen kuuntelee sfäärien jumalallista musiikkia

Estetiikan peruskurssilla (osa 3)

Paikka: Turun yliopiston Tauno Nurmela -sali
Aika: 21.9.2009
Aihe: keskiaika ja sfäärien musiikki  sekä vaikeat äänentoistolaitteet

Ihailuni luennoitsijaa kohtaan kasvaa: mies ei osaa vieläkään avata luentosalin äänentoistolaitteita, mutta kun näppärä nuorukainen ne on avannut, luennoitsija avaa suunsa  ja antaa tulla. Hehkuttaa keskiaikaa niin, että henkselit aukeilevat.
Uskon ihanuus ja kaiken kattava yhtenäiskulttuuri, feodaalilaitos.
Paavi ja panna. Kaiken kattoi uskonnon huntu. Taivas ja helvetti.

Sitten kuulen sfäärien musiikkia:
säveleitä joita ihmiskorva ei kuule! Keskiajalla kaikki on osa jumaluutta, myös sfäärit  ovat järjestyksessä.  Maailmankaikkeus muodostuu kristallikehistä, joilla taivaankappaleet liikkuvat ja soivat liikkuessaan maan ollessa keskipisteessä.
Kosmos siis käsitettiin keskiajalla täydelliseksi järjestelmäksi, jossa ihminen mukaan lukien kaikki oli samaa harmoniaa.

Sfäärien musiikkia! Antiikin aikana jo tunnettiin tämä ihmiskorvin kuulumaton musiikki. Tosin Pythagoras kertoi kuulleensa sitä, mutta hän olikin erityisen viisas  mies. Kosmos tarkoitti maailmankaikkeutta, tarkasti käännettynä “kauniisti järjestynyttä maailmaa“. ( Nykykreikankin verbi κοσμω tarkoittaa ”koristaa”, ”olla jollekin kunniaksi”).
Suomen kielessä kosmos elää sanassa kosmetiikka, joka ensimmäisenä tuo mieleen ryppyvoiteen. Voi, missä olet sinä kosmoksen jumalallinen musiikki!?

Rypyt voisivat oieta jo sillä, kun uskoisimme niin kuin muinaisessa Kreikassa: seireenit laulavat tähtiä ja planeettoja kannattavien kristallipallojen päällä. Kuuntelisimme hiljaisuutta, kosmoksen musiikkia!
Nykyajan tähtitieteilijät sen sijaan kyllä kuuntelevat ja kuulevat avaruuden ääniä. Nuori universumi kumisee. Aurinko soi kaiken aikaa, mustat aukot musisoivat. Tähtitieteilijät tietävät jopa miltä alkuräjähdys kuulosti. (Tiede -lehti 2/2009)

Universumin alun musiikki muuttui pian kakofoniaksi ja lakkasi universumin ollessa 400 000 vuotta vanha. Soitto kuitenkin tallentui kosmiseen taustasäteilyyn. Sfäärien sointi ei ole kokonaan ohi, nyt kaikkeudessa musisoivat elävät ja kuolleet tähdet. Supernovaräjähdyksessä tähden kuorikerrokset sinkoutuvat avaruuteen. Paikalla on hetken aikaa kaasua ja silloin voi  kuulla supernovan soundin.
Mustan aukon sointi on matalaa, se ei sovi ihmisen korvalle. Ehkä kreikkalaisetkaan eivät kuulleet sfäärien soittoa, jospa oli kyse vain matemaattisesta harmoniasta. ( Leena Tähtinen, Tiede-lehti 2/2009)

Sfäärien musiikkiin luottavat monet meditaatioon uskovat ihmiset. Voimakkaat värähtelyt palauttavat tasapainon mieleen ja kehoon.  Ainakin minä haluan uskoa  sfäärien kristallipallomusiikkiin, uskoa että kukkapellotkin kasvavat sfäärien musiikin voimasta.
Nykytanssi palaa usein keskiaikaan, keskiajan musiikkiin, siis myös sfäärien musiikkiin. Matematiikka ja maailmankaikkeus kätkeytyvät nykyäänkin musiikkiin. Samoin aika.
Isä Augustinus kirjoitti 300-luvulla:

“Mennyttä aikaa ei enää ole olemassa
ja tulevaa aikaa ei ole vielä tullut.
Mutta nykyaika, jos se aina olisi nykyistä
eikä muuttuisi  menneeksi, ei enää olisi aikaa
vaan ikuisuutta”

Kuluva vuosi on tähtitieteen kansainvälinen vuosi. Tähtitieteilijät ovat innoissaan, TV:n Teemalla esitetään tähtitiededokumentteja, mutta itse kyllä olen korva tarkkana ja kuultelen sfäärien musiikkia olkoonkin ihmiskorvin kuulumatonta.

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, EU, ihmiset, ihmissuhteet, katolinen kirkko, kirkko, Luonnonsuojelu, luterilainen kirkko, mynämäki, opettajat, politiikka, sano suoraan, Voittaminen, yhteiskunta, Yrittäminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

2 vastausta artikkeliin: Lihava nainen kuuntelee sfäärien jumalallista musiikkia

  1. Kaisa-Maria sanoo:

    Laskeudu nyt jo Hymyilevä mielikuvituksesi liitovarjolla niistä helvetin sfääreistäsi ja paina kumisaappaasi tukevasti turpeisen maan pinnalle.
    Kyllä kukkapellot lykkäävät horsmaa ilman sfäärien kristallipallomusiikkiakin.
    Kristallipalloista tuli mieleen, kun kaksi neitosta kinasi siitä, voiko ennustaja todella tietää totuuden.
    Mentiin ennustajan juttusille. Epävarma neitonen kysyi: Kerro missä isäni nyt on!
    Ennustaja vastasi, että hän pelaa juuri tennistä Las Palmasissa.
    Väärin! Isäni on kuollut.
    Ennustaja vastasi: Mies, jonka kanssa äitisi on ollut 23 vuotta naimisissa on todellakin kuollut. Mutta isäsi pelaa parhaillaan tennistä Las Palmasissa!
    Soita Hymyilevä pari kertaa vaikkapa Irwinin Rentun ruusua, niin eiköhän nuo sfäärihommat siitä tasaannu.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Ota huomioon, että nämä sfäärit ovat osa estetiikkaa! Kyllä sinullekin tekisi hyvää pikkuisen liihotella kaikenlaisissa sfääreissä ja arvostaa rakkautta ja romantiikkaa. Ei tuolla konstilla miehet juokse perässäsi.

      Rehellisesti sanottuna, ei kyllä minunkaan. Mutta rentun ruusua en suostu kuuntelemaan.

Jätä kommentti