Lukemisen vaaroista

Nyt vuoden lopuilla aletaan tehdä inventaariota vähän yhdestä jos toisestakin. Kirjoista innostuneet tekevät luetteloa vuoden aikana lukemistaan kirjoista. Joku on voinut lukea vuoden aikana jopa 59 kirjaa! Se tekee 4,9 kirjaa kuukaudessa! Siinä kysytään nopeita silmiä eikä nopea käsityskykykään liene haitaksi. On ilmeisesti tuommoinen ihminen ennenkin lukenut, harjoitellut ikään kuin salaa.

Voi mahoton!

Mutta on  hirmuisessa kirjojen ahmimisessa haittapuolensakin. Aika on rajallista, mistä siis tingitään? Ehkä on tingitty sosiaalisten suhteiden ylläpitämisestä paikallisessa oluttuvassa? Ehkä on jätetty väliin joku television viihdeohjelma tai Kotikatu? Ehkä ei ole tullut seurattua Kimi Räikkösen loistavaa uraa?  Ehkä lapsen hoito sekä tekeminen on jätetty retuperälle?

Ennen niin näppäräsormisen sormet koukistuvat ja jäykistyvät kirjan lehtien kääntelystä! Hedelmäpelin pelaaminen kauppakeskuksessa ei onnistu, kun sentit eivät pysy hyppysissä! Joutuu noloon asemaan hississä, kun lukemiseltaan ei tiedä, että Matti Nykänen on nyt vaihteeksi puukottanut eikä pelkästään nuijinut Merviä. Tätä  ei tietenkään kirja-addiktoitunut ole iänikuiselta kirjojen lukemieltaan päivän Ilta-Sanomista lukenut.

Edestäänpä sen sitten löytää tuokin 59 kirjan intelligentti!

Kun salaa laskeskelin, pääsin itse tuskin kirjaan kuukaudessa. Tässä muutama vuoden aikana lukemani opus:

Antti Hyry, Uuni
Esimerkki kirjata, jonka lukeminen oli rasittavaa, mutta näin maaliin tullessa huomaa tehneensä retken perusihmiseen, olemassaoloon. Itse elämän retki, rakentaminen ja kokeminen, on tärkeintä. Uunin rakentaminen on Hyryn matka Ithakaan.

Anna Kortelainen, Hurmio
Onneksi hurmioitumiseen ei ole kuitenkaan kehitelty lääkettä, vaikka sitä tosissaan on suunniteltukin.

Märtha von Essen, Suomalaistyttöjä dollarimaassa
Kirja on vuodelta 1945. Löysin sen Mynämäen kirjaston poistomyynnistä. Se on aarre niin ulkonäöltään kuin sisällöltään: “Koska mrs Doffy ja minä olimme suunnilleen samankokoisia, onnisti minua hyvin. — Naapurit tulivat lahjoineen ojentaen minulle sylillisen silkkisukkia, joissa oli miltein olemattomia virheitä. Mutta koska niin hienojen naisten oli sopimatonta pitää parsittua sukkaa, ne olivat heille käyttökelvottomia.”

Henry Miller, Kravun kääntöpiiri
Nam.

Ah ja voi! Siinä lukuelämyksiä,  hurmioitumisen hetkiä.

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläinen, eläkeläiset, ihmiset, ihmissuhteet, kirjallisuus, koulu, Mediamaailma, mynämäki, opettajat, politiikka, Voittaminen, yhteiskunta, Yrittäminen. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

9 vastausta artikkeliin: Lukemisen vaaroista

  1. Zepa sanoo:

    Mie luen kyllä joka ilta…sisäinen pakko pakottaa :-)

  2. hymyilevä eläkeläinen sanoo:

    Jos sisäinen pakko pakottaa joka ilta, ei lukeminen ole ollenkaan vaarallista!

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Hei Zepa, piti vielä kysymäni, että mitä olet pakotettuna viimeksi joitunut lukemaan?

  3. maria sanoo:

    En ole lukenut viimeisen vuoden aikana juurikaan kirjoja. Olen aloittanut monta. mutta ovat jääneet kesken. Keskittymiskyky hukassa!
    Yhden luin: John Irvingin Leski vuoden verran. Olipa helkutin hyvä ja otteeseen nappaava kirja.
    Nyt on yöpöydällä Kabulin kirjakauppias, hyvältä vaikuttaa, ja yksi Wallander….elikkäs Mankell…
    Pystytiköhän jo keskittymään, ettei vaan torkkuisi silmät auki….

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Kirja on monikäyttöinen. Sitä voi käyttää tosiaankin pienen stressin purkamiseen lukemalla sitä tai stressitason mittarina kokeilemallapystyykö edes lukemiseen keskittymään.

      Kerran käytin kirjaa katkenneen sohvanjalan korvikkeena.

  4. Aili Nupponen sanoo:

    Lukeminen on parasta huumetta minun vanhoille aivoilleni. Luen vuoteessa joka ilta ennen nukkumista vähintäin puolituntia, mutta saattaapa venähtää lukuhetki pariin tuntiinkin.

    En ole pitänyt kirjaa lukemistani kirjoista, mutta vuoden mittaan niitä on varmasti monia kymmeniä, ehkä lähemmäs sata kappaletta. Siinäpä uuden vuoden lupaus: merkitsen muistiin kirjat, jotka olen lukenut, ja milloin. Sillä voin yllättää itsenikin.

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Taas uusi käyttö kirjalle: aina se huumeet voittaa. Pitääpä itsekin treenata sitä sängyssä lukemista. Tässä istuma-asennossa lukiessa pää usein nukahtaessa kolahtaa pöytään ja otsaan sattuu.

      Itsekin innostuin tuosta luettelon pitämisestä luetusta. Vaikka en taatusti pääse tuollaisiin himolukijan suorituksiin kuin sinä! Sitäpaitsi sinä teetkin niitä kirjoja.

      Onnea ja menestys lukemiseen ja koko seuraavalle vuodelle.

  5. Hanna sanoo:

    Miten sinä onnistuit tietämään niin tarkkaan lukemieni kirjojen määrän? Olen tosiaan lukenut vuoden 2009 aikana 59 kirjaa. Viimeisin niistä oli Kjell Westön Älä käy yöhön yksin. Minulla on puolisoni sitoma kirjapäiväkirja, siinä on muuten punaiset kannet! Sinne kirjaan ylös kirjan nimen, kirjailijan, päivämäärän ja sivut. Sivukertymä oli 14972. Kirjojen joukossa on myös lastenkirjoja kuten Junior Finlandian voittaja Minä ja Muro (Mari Kylänpää). (Vertailun vuoksi vuoden 2008 luvut: 37 kirjaa, 10850 sivua. Sinä vuonna tein proseminaaria keväällä ja syksyllä sairastin…)

    Tyttäreni (nuorempi) on lukenut lähes yhtä monta sivua (n. 14500), mutta kirjojen lukumäärä on ”vain” 39. Tästä voimme päätellä, että hänen kirjansa ovat paljon paksumpia. Niissä on myös vampyyreja ja romantiikkaa enemmän kuin minun lukemissani. Minulla taitaa olla pääosin historiaa…
    Emme missään tapauksessa kilpaile sivuissa tai kirjojen määrissä. Äsken vain vertailimme niitä kirjoituksesi innoittamana.

    Kirjojen lisäksi olemme kutoneet sukkia ja villapaitoja, kaulahuiveja ja muita. Imurointia ja ikkunanpesua harrastamme äärettömän säästäväisesti. Ja lumet on vielä luomatta pihalla.

    Hyvää uutta vuotta!

    • hymyilevä eläkeläinen sanoo:

      Hertsyykeli, siis KAIKKI intelligentit lukevat 59 kirjaa; tolla sivumäärällä on tosi pohjakin, sillä luin sen määrän erään kirjailijan ja muutenkin viisan miehen blogista ja tämän blogin innoittamana aloin laskeskella omaa lukemistani.

      Koska jäin kovasti jälkeen, ajattelin kateellisena ja ”kostoksi” oikein hirmuisesti keljuilla. Erityisesti tälle filosofiaan perehtyneelle, joka tosin tuskin blogia lukee, ja jos lukee ei huomaa mitään hämäräperäistä.

      Mutta tässäpä joudun häpeään sinun kanssasi. sillä lukemisen lisäksi nuo kaulaliinat ja villapaidat saavat minut miettimään asiaa uudelta kannalta…

      Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ja perheellesi!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s