Turun kirjamessujen uusi ohjelmapäällikkö oli valinnut sunnuntain väriksi sinisen.
*
Turun kirjamessut ovat pitkään kaivanneet piristysruisketta. Jotain sellaista oli toki kirjamessujen uuden ohjelmapäällikön Jenni Haukion odottamisessa, samoin kirjailija Sofi Oksasen näkemisessä ja kuulemisessa. Ja olihan tulossa kaksi muutakin kuuluisuutta eli Jörn Donner keskustelemaan presidentti Sauli Niinistön kanssa Euroopan tulevaisuudesta.
Ja tietysti monet kirjailijat nytkin houkuttelivat kävijöitä: Tuomas Kyrö tai Reijo Mäki tai Riku Korhonen. Tai ehkä Tapani Kiminkinen tai vaikka Paavo Arhinmäki sai ihmisjoukot liikkeelle. Valittavan oli kymmeniä ehkä satoja tunnettuja ja vähemmän tunnettuja nimiä: Raija Orasesta Hannu Taanilaan ja Pelle Miljoonaan tai Kari Levolaan. Oli kokonainen runojurtallinen runoilijoita lausumassa runojaan.
Pelkkä messujen ohjelmavihkosen selailu ja valinnan tekeminen ennen messuja oli melkoinen urakka Jokaiselle varmasti löytyi jotain, ehkä liikaakin. Kaikkea ei voinut millään saada.
Professori Hannu Salmi ja kääntäjä Arto Rintala (vas.) keskustelevat espanjalaisesta 1500-luvun kirjallisuudesta.
*
Sunnuntaina, messujen viimeisenä päivänä jäin kuuntelemaan kirjakahvilassa muutaman pienkustantamon syksyn tarjontaa. Faroksen syksy herätti mielenkiintoa: professori Hannu Salmi esitteli tyylikkäästi syyskirjoja, josta erityisesti jäi mieleen Lazarillo Des Tornes, 1500-luvulla kirjoitettu espanjalainen romaani. Sen kirjoittajaa ei tiedetä, mutta se tiedetään, että kirja omana aikanaan herätti valtaisaa huomiota ja joutui jopa paavin kiellettyjen kirjojen listalle. Kirjan suomentaja Arto Rintala luonnehti tekstiä ruokottomaksi. Teos kritisoi monia asioita mm. kirkko saa melkoista kyytiä. Kieli on ihastuttavaa kansankieltä. Kyseessä on ensimmäinen veijariromaani.
Ihastuttava kiinalainen Tao Li on kirjoittanut runonsa suomeksi.
*
Enostone-kustantamon Vesa Niinikangas esitteli Noora Aarnion ja hänen runokirjansa Renginkaappi ja plussapisteet, Matti Särkän kokoelmineen Hymyilevä mies, Kalle Niinikankaan ja Harmaan miehen, Raimo Vahteran Kohti Suur-Turkua, Seppo Järvisen matkakirjoineen Rukki, mantra ja piilaakso sekä ihastuttavan kiinattaren Tao Lin sekä hänen suomeksi kirjoittamansa runoteoksen Se sininen taivas. Siinä turkulaisia vanhoja ja uusia tuttavuuksia.
Yllättävä kohde oli Turun monikulttuurista toimintaa esittelevä osasto. Bosnialaisen kulttuurikeskuksen edustajan Haris Balicin sienipiirakat olivat maukkaita kylmänäkin!
*
Uskomaton tuttavuus oli turkulainen miesten oma Aleksi Kivi -kerho. Sinne ei naisia huolita ja miehetkin valitaan kahden suosittelijan suositusten pohjalta. Esittelypöydällä komeili Alpo Viikan vuonna 1936 seitsemästä puulajista veistämä seitsemää veljestä esittävä pienoisveistos. Esimerkiksi Eero on katajaa, Juhani koivua, Tuomas Tammea. Poikakerho, nyttemmin jo ukkokerho, on perustettu vuonna 1946. Veljesillallisia on nautittu siitä lähtien. Jäseniä hiukan yli sata.
Ai niin, näinhän minä toki messuilla elävän presidentinkin ja kauniin Jenni Haukion sinisessä koltussaan (sekä presidentin vuorenkokoisen turvamiehen valppaana erään pylvään takana).
Hymyilevä eläkeläinen 
Upeat kirjamessut siis, olisipa ollut hauskaa olla mukana!:DD
Hauskaa tietysti, mutta älä murehdi: kirjat ovat pääasia ja niitä on kirjastossa ja kirjakaupoissa. Ja kaikkein tärkeintä on lukeminen – ehkä kirjoittaminenkin…
Turun kirjamessut. Mikä upea tapahtuma ja miten hyvä ja seikkaperäinen tämä Hymyilevän kirjoitus siitä tapahtumasta olikaan. Mistään lehdestä en ole nähnyt näin kattavaa selostusta. Siellä näki paljon tunnettuja kirjailijoita ja muita kulttuurivaikuttajia ja sai kuunnelle myös heidän luentojaan. Ja tietenkin kirjoja ja taas kirjoja. Turku on aina ollut kirjojen kaupunki. Kaksi maan ensimmäistä kirjapainoa, Frencel ja Wilen, sijaitsivat Turussa ja myöskin maan ensimmäinen kirjakauppa.. Vuosien mittaan on messussa kävijöiden määrä kasvanut ja tungos messukeskuksessa on pahentunut. Se onkin ainoa negatiivinen seikka. Jos samaan aikaan järjestettävät ruokamessut siirrettäisiin toiseen ajankohtaan, niin silloin olisi enemmän tilaa kirjamessuille. Vielä kerran kiitos Sinulle,Hymyilevälle, tästä kirjoituksestasi.
Kitos sinulle kommentista Turkulaine! Kivaa tietoa tuo kirjoittamasi maan ensimmäisistä kirjapainoista, jotka siis olivat Turussa.
Väkeä oli sunnuntaina paljon ehkä siksi, että saattoi nähdä Presidenti puolisoineen. (Meinasin kirjoittaa, että saattoi lyödä kaksi kärpästä yhdella iskulla, mutta onneksi huomasin, että ehkä ei ole sopiva vertaus!)
Kas, joku muukin oli siellä sunnuntaina! Tai no, näkyihän siellä useampiakin tuttuja, mutta tuntui, että suurin osa tutuistä oli kuitenkin aiempina päivinä paikalla.
Ajattelin ensin toiveikkaasti, että hei, hauskaa ironista piruilua joillekin valtamedioille (kuten vaikka mtv:lle) tavasta kommentoida Haukiota aina ensisijaisesti puvun ja ulkonäön perusteella, mutta sitten pelästyin, että saatat olla jopa tosissasi…
Älä mitä turhia pelasty: ihan olit oikeassa, piruuttani minä kommentoin Haukiota niin kuin valtamediat ovat opettaneet. Huomasin muuten jo vuosia sitten. että sinulla on mahtava taito lukea myös rivien välistä ja se taito vasta hyvä taito on, Monet toimittajat kirjoittavat pokkana tuollaisia viattomlta nöyttäviä mutta piruilevia tektejä.
(Olen muuten seurannut juttujasi Vakkiksessa: hyviä ja asilalisia juttuja. Uskallat ilmeisesti kyselläkin ihmisiltä asiota ja osaat ottaa juttuun aina jonkilaisen näkökulman, nähdä pääasian, Lisäksi sinulla on päässäsi jo kaikenlaista perustietoa. Vaikka opiskelisit sydänkirurgiksi, sinulla tulee oleman hyötyä tästä toimittajajaksosta! Sano mun sanoneen.)
No se oli hauska kuulla, että oli vain oma ironianlukutaito vajavainen tällä kertaa. :)
Kiitos kaunis kehuista! Se oli monin tavoin hieno kesätyöpaikka. Siihen asti olin sanonut monta kertaa, että ainakaan toimittajaksi en taatusti ryhdy, mutta kesä sai jopa lopettamaan moiset vannomiset. Sydänkirurgia musta tuskin tulee, mutta olen kyllä samaa mieltä, että hyödyllistä ja hauskaa oli.
Kaikkea hyvää, onnellista tulevaisuutta!