Liput liehuvat Minna Canthille ja tasa-arvolle

suomem lippu liehumassa 005Liput liehuvat Mynämäessä joka talon lipputangossa, Minna Canthin kunniaksi tietenkin.

*

Minna Canthille kannattaa liputtaa. Tässä nainen, joka oli oikeansortin feministi: hän oli ensimmäinen Suomessa, joka otti esille naisten oikeudet: nainenhan on ihminen siinä missä mieskin, ei pelkkä hyväksikäytetty kotiäiti tai hienostotyhjäpää! Minnan näytelmät iskivät 1800-luvun jälkipuoliskolla sääty-yhteiskunnan hienohelmoja päin pläsiä.

Minna oli vähempiosaisten asialla, hän vastusti miesten ylivaltaa avioliitossa, kannatti naisten kouluttamista. Hän kirjoitti näytelmiä ja romaaneja, hän oli ensimmäinen suomalainen sanomalehtinainen, hän oli jopa opiskellut Jyväskylän vasta perustetussa opettajankoulutuslaitoksessa, hän luki ulkolaista kirjallisuutta, tutustui eurooppalaisiin aatteisiin. Minna Canth oli  kauhistuttavan radikaali nainen, jota ihailtiin ja inhottiin.

Minna uskalsi olla pappisporukankin kanssa eri mieltä. Minna oli oman aikansa eurooppalaisten uusien aatteiden tuoja ummehtuneeseen Suomeen. Hänen Kuopion salongissaan puhuttiin maailman synnystä ja Darwinista, tähtitieteestä, uskonnonvapaudesta, sielutieteestä, työväenkysymyksistä, naisasialiikkeestä.  Ihmekös sitten, että syntyi maukkaita riitoja .

Minna jopa uskalsi kritisoida kirkkoa, joka sitten olikin monellekin liperikaulalle liikaa. Itse hän ei suinkaan ollut Jumalan kieltäjä. Ilmeisesti hän näki kirkonmiesten lepertelyn tyhjäpäiväisenä todellisten ongelmien keskellä.

Minna tasolle ei pääse yksikään nykyajan naisasianainen. Tosin tasa-arvokysymyksissä ollaan jo päästy varsin pitkälle, joskus tuntuu, että mennään jo hakoteillekin ja sotkeennutaan lillukanvarsiin.   Minna kannattaa aina pitää mielessä ja pahaa ei tekisi, vaikka joskus tutustuisi hänen teoksiinsakin.

Itselleni on jäänyt erityisesti mieleen Anna-Liisa -näytelmän tv-sovitus vuodelta 1988. Pääosassa Anna-Leena Härkönen. Täydellisen hieno sovitus, näytelmä täynnä nuoruuden onnea ja toivoa, toisaalta salattua ahdistusta. Hienostunut tragedia, joka päättyy antiikin tragedian tapaan katharsikseen,  puhdistumiseen, lapsenmurhan tunnustamiseen ja haluun sovittaa rikos. Anna-Liisassa on nähty yksi  näytelmäkirjallisuutemme syvimmistä hahmoista.

Tässä muutamia Minna Canthin teoksia:
Työmiehen vaimo (yksi tunnetuimpia ja radikaaleimpia teoksia, keskeista viinan kirot ja miehenylivalta avioliitossa)
Köyhää kansaa (  parempiosaisten itsekkyys)
Hanna (naisten koulutus)
Kovan onnen lapsia (raju hyökkäys sääty-yhteiskuntaa vastaan)
Kauppa-Lopo ( köyhyys ja rikkaiden itsekkyys)
Sylvi (onneton avioliitto)
Anna-Liisa (lapsenmurha)

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, feminismi, ihmiset, mynämäki, sano suoraan, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

8 vastausta artikkeliin: Liput liehuvat Minna Canthille ja tasa-arvolle

  1. Paulina sanoo:

    Ja Minna Canth osasi NAUTTIA elämästä myös, syödä ja juoda ja iloita. Ei ollut mikään hammastikku ruumiinrakenteeltaan, vaan rehevästi elävä. Minun suosikkini M.C.:n teosten joukossa on Hanna. Toisaalta Kauppa-Lopo on sekin mainio.

  2. Minna Canth oli tosiaankin täysillä elävä nainen. Ei pelännyt ketään ja oli myös rahallisesti avustamassa, kun Kuopioon rakennettiin uusia kouluja. Ja sai muuten 7 lastakin.
    Ilmeisesti sitä Kauppa-Lopoa vielä luetaan kouluissa. Se on sen verran tunteisiin vetoava kertomus, että jo yläasteelaiset jaksavat sen lukea. Minusta kyllä se Anna-Liiisan tv-sovitus on ollut valtava elämys, aikoinanai koulussa näytin sen ainakin neljänä vuonna yhdeksäsluokkalaisille.

  3. Karjalaispoika sanoo:

    Kyllä osas Minna meistä miehistäkin nauttia ei olis muuten saanut seitsemää lasta.Ja se on oikein kyllä naisilla on oikeus elää TÄYSILLÄ kerranhan me vain täällä eletään.

    • Minna oli kyllä hyvin uskollinen sille miehelleen, joka yllättäen kuoli. Minna jäi yksin hoitaman lapsiaan ja alkoi hoitaa Kuopiossa olevaan isänsä lankakauppaa, rupesi myös tosissaan kirjoittamaan, piti kotonaan sellaista kirjallista salonkia. Minna toi monia uusia ajatuksia ja aatteita Suomeen, naisten aseman kohentaminen oli vain yksi niistä. Täysillä tatusti eli!

  4. Karjalaispoika sanoo:

    Mutta kyllä oli Miina Sillanpää myös aikaansa edellä.On ollut monia päteviä naisia jo ennen sotia.

  5. Aili Nupponen sanoo:

    Kaikki kunnia Minna Canthille, joka ajoi naisten asiaa tarmokkaasti. Minulla on Minnan Valitut teokset, joihin kuului useita noita luettelemistasi kirjoista. Olen ostanut sen vuonna 1956. Siinä on näytelmät Murtovarkaus, Työmiehen vaimo, Papin perhe, Anna-Liisa (myös elokuva); romaanit Köyhää kansaa, Hanna, Kauppalopo (elokuvakin on tehty).

    Minna Canthin teokset ovat aina ajan kohtaisia, vaikka yli sata vuotta on niiden julkaisusta kulunut aikaa…

    • Nyt kun ajat huononemistaan huononevat ja ihmiset köhtyvät ja tuloerot kasvavat Minna on taas kovasti ajankohtainen. Teatterit saisivat ottaa ohjelmistoonsa Minnan näytelmiä, varmasti kiinnostaisi monia.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s