Mansikkaelämää

sireenit ja muita 043

Huomasitko kuinka ojanpientareella metsämansikat kukkivat? Pieniä, mitättömiä kukkia. Koko piennar valkoisenaan.
Odota, älä mene ohi! Katso tarkkaan; muistat metsämansikan makean maun. Muistat kuinka lapsena mansikkaisin sormin pujotit niitä pitkään heinään.
Odota, istut isoisän polvella ja syöt ryppyisestä kourasta lämpimän marjan toisensa perään. Ojennat kättäsi ja ohjaat makean mansikan isoisän huulille, katsot isoisän silmiin, sieltä välähtävät loistamaan pienet auringot.

Odota. Vielä hetki.
Mansikkaelämää!

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, ihmiset, mynämäki, vanhukset Avainsana(t): , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

6 vastausta artikkeliin: Mansikkaelämää

  1. Aili Nupponen sanoo:

    Kiitos Hymyilevä Tuula!
    Mansikkaelämää sinullekin♥

  2. Turkulaine sanoo:

    Uudet kotimaiset perunat ja tuoreet kotimaiset mansikat. Siinä alkukesän kaksi herkkua. Metsämansikat ovat luku sinänsä, mutta niistä ei ainakaan kaupunkilainen kovin helposti pääse nauttimaan. Rymättylästä tulee jo uutta perunaa, mutta joskus juhannuksen tienoissa se on parhaimmillaan, kuten juuri kypsyneet ihanat mansikatkin. Silloin saamme elää mansikkaelämää!
    Tiedättekö mistä tulee sanonta ”muu maa mustikka, oma maa mansikka”.

  3. Turkulaine sanoo:

    Sanonta on siltä ajalta kun metsällä ei ollut oikeastaan mitään arvoa.Se oli vaan muuta maata ja siellä kasvoi mustikoita. Kun maa otettiin käyttöön ja se raivattiin viljelystä varten niin siellä alkoi kasvamaan mansikoita. Omalla maalla siis kasvoi mansikkaa ja ei kenenkään maalla eli metsässä kasvoi mustikkaa. Metsällä ei sinänsä ollut mitään suurta arvoa. Juhani Ahon kirjassa ”Rautatie” akka oli pahana kun ukko poltti tupakkaa ja sanoi, että voi tulla metsäpalo ja siihen ukko tokaisi
    vaan, että mitäs väliä sillä on.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s