Koulunpenkillä/ Pakinaperjantai 5.8.

Nykykoulussa koulun penkit ovat yleensä pihalla, tosin alakoulussa ei niillä juurikaan ehdi kukaan istua.

*

PENKKIPUNNERRUSTA

Opetusalalla meni niin kauan hyvin, kun Sokrates tai muu  parrakas tohvelisankari käyskenteli korinttilaisin pylväin somistetulla kauppatorilla mietiskellen päänsä puhki ja opettaen nuorisolle  kaikenlaista turhaa. Oppilaat kuljeskelivat  opettajansa vanavedessä vilkuillen ajankulukseen ohikulkevia naisia. Vielä keskiajallakin opetuksessa oli ytyä, kun oppilaat peuhasivat opetustilan lattialle kannetuissa olkikasoissa.

Opiskelun pilasi  penkin keksiminen.  Tuo puusta veistetty laitos antoi  aavistaa pahaa jo silloin, kun sellaisia kannettiin kirkkoihin sisälle ja ihmiset pakotettiin istumaan niillä hiiren hiljaa. Vieläkin jotkut tuntevat takapuolessaan papin sananruoskan puuduttavat iskut kirkonpenkissä istuessaan.

Penkkiä alettiin nopeasti hyödyntää  toisessakin tylsässä puuhassa: kouluopetuksessa. Kiertokoulussa istuttiin tiukasti penkeillä ja hetken kuluttua jalkapuussa, jos kirjaimisto ei ollut iskeytynyt visaiseen kalloon. Penkkiä kannatti kuitenkin tukkapöllyistä huolimatta höylätä takapuolellaan, sillä ilman kirjaimiston hallintaa jukuripääpoika ei päässyt virallisesti höyläämään mitään muuta. Nykyään ihmiset ovat koulunpenkillä tavan takaa. Mitä teknisemmäksi maailma tulee, sitä enemmän on käyttöä puisevalla koulunpenkillä.

Penkin hyödyntämien tuskaa lisäävänä elementtinä on levinnyt kirkon ja koulun helmoista kesäteattereihin, lestadiolaisten suviseuroihin, urheilukilpailujen ja sählypelien katsomoihin. Vielä tänä päivänäkin puupenkkejä löytyy peruskoulujen varastoista äkillistä tarvetta varten kuten kansanedustajan tai muiden puheliaiden konsulttien ja sirkustaiteilijoiden vieraillessa kunnassa.

Penkkien käyttö on levinnyt vuosisatojen saatossa laajalle. Koululaisten takapuolenalustasta sen käyttö on saanut uusia muotoja. Urheiluhullut käyttävät sitä penkkipunnerruksiin, jotkut penkkiurheilevat nojatuolista käsin ja sillä istuvat syytetyt.  Raastuvan penkillä voi halata Veeraa. Siinä tosimies punnitaan. Moni onkin kahden vaiheilla, kun Veera kuiskaa: “Orkar du inte mera?”

Mainokset

Tietoja Hymyilevä eläkeläinen

Nimeni on Tuula Nikala-Soiha, olen opiskellut Jyväskylässä, tehnyt kiltisti ja ahkerasti töitä äidinkielenopettajana Piikkössä ja Vehmaalla sekä kirjoitellut juttuja kokopäiväisenä toimittajana lehteen. Kaikkia näitä useita vuosia. Nyt opiskelen avoimessa yliopistossa monenmoista joutavaa niin kauan kuin jaksan nousta Turun yliopistoon johtavia portaita.
Kategoria(t): eläkeläiset, EU, ihmiset, koulu, mynämäki, yhteiskunta Avainsana(t): , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

10 vastausta artikkeliin: Koulunpenkillä/ Pakinaperjantai 5.8.

  1. Marleena sanoo:

    Melkoinen penkkianalyysi tämä! Olisikohan juuri tuossa koulunpenkissä syy koko koululaitoksen jäykkään systeemiin, jossa pyritään koko ilvesheimo tasapäistämään (huonoin tuloksin kuitenkin)? Puulle kun monen mielestä kovasti maistuu…

  2. Zepa sanoo:

    Sit on vielä penkinpainajaiset…. Penkin painajaiset?

    • tammikuu44 sanoo:

      Penkin painajaiset kyllä ymmärrän: kyllä siiä painajaisia penkki kuin penkki näkee, kun joutuu katselemaan ties millaisia perslihaksia päivät pääksytysten.. Mutta penkinpainajaiset onki vaikeammin ymmärrettävissä. varmaankin sana tulee ruotsista. Eli kyse on penkistä ja jostain puhdistautuisesta eli koulusta irtipääsyn juhlimisesta!

  3. Aili Nupponen sanoo:

    Kyllä se penkki on silti hyvä keksintö, on niin monikäyttöinenkin…;)

  4. Careliana sanoo:

    Eräät sukulaisemme asuvat ihanassa, 1800-luvulta peräisin olevassa talossa, jonka iso tupa on vielä monelta osin alkuperäisessä asussaan, esimerkiksi seiniä kiertävät ne kapoiset penkit, joilla rengit ja piiat aikoinaan nukkuivat, rengit toisella ja piiat toisella puolella, paitsi todellisuudessa tietysti sikinsokin ja sekaisin heti suojaavan hämärän laskeuduttua… Yhdenlaista penkinpainajaista sekin.

    En kyllä ollut aiemmin tullut ajatelleeksi, miten iso rooli penkeillä nykyihmisen elämässä onkaan! Tänäänkin juniorien jalkapalloturnauksessa ehdin jo kaipailla sellaista pehvani alle; fiksummat olivat tuoneet omansa tullessaan – ”ota penkkisi ja käy (futismatsissa)!”

    • tammikuu44 sanoo:

      On siis penkeistä ollut paljon iloakin! Onneksi on kuitenkin keksitty tuollaiset kannettavat retkituolit, ettei tarvitse kokonasta penkkiä raahata mukaan futismatseihin tai rannalle.

  5. isopeikko sanoo:

    ”Paina puuta” taisi tarkoittaa sekin penkkiä, ainakin joskus. Penkkivelliä on syöty ja syödään yhä. Mielenkiintoisia juttuloita siulla.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s